maanantai 2. kesäkuuta 2014

Vauvakuplailua


Nämä ensimmäiset puolitoista viikkoa ovat kuluneet ihan ällistyttävällä vauhdilla – etenkin kun jokainen päivä on pääosin samanlainen kuin edellinen, jos ohjelmassa ei ole vierailijoita tai neuvolareissua tmvs. 

Tänään tarkoituksena oli nauttia hellesäästä Helsingissä käveleskellen ja Korjaamon tai Mattolaiturin lounaalla, mutta meikäläistähän oli huijattu – typerää vettä tihkutti jatkuvasti! Päätin kuitenkin kammata naamani pitkästä aikaa ja vetää vähän normaalimpaa vaatetta päälle kuin sitä jatkuvaa kotoiluvaatetta, vaikka lopulta kävimme tasan ruokakaupassa – vau miten jännää ;). 


On kyllä aivan sanoinkuvaamattoman ihanaa laittaa päälle niitä omia, oikeita vaatteita. Toinen juttu jota olen erityisesti odottanut raskausaikana (tietty sitä vauvaa lukuunottamatta) on selällään nukkuminen – AAH, miten ihanaa. Aluksi en edes osannut makoilla selällään, koska niin monta kuukautta oli kulunut kylkiasennossa. :D

Pienet on ilot emännällä, näköjään sitä osaa arvostaa asioita vasta, kun ne menettää ;D. Tokyo55:n sushibuffa olisi vielä kaipauslistalla, pääsenköhän sisään vauvarattaiden kanssa? Olemme tosiaan rauhoittaneet vauva-arkea melkoisesti, koska pienellä ei ole vielä kunnollista vastustuskykyä ja äitikin on ollut pitkään heikoissa kantimissa, vaikka päivä päivältä elo normalisoituukin entiselleen. 



Miehen kahden viikon isyysloma loppuu tällä viikolla ja ensi viikolla saammekin pärjäillä ison osan päivistä ihan kahdestaan... Saapas nähdä, miten käy! Unelmana on pitkät vaunulenkit ja rattaiden kanssa kaahailu keskustassa (etenkin Tove Janssonin Ateneumin näyttely ja Maleficent-leffan äiti-lapsi-näytökset kiinnostavat), mutta enpä tiedä onko meistä kumpikaan vielä moiseen valmis...

<3 Hannele

Ps. Korjaus kello 18:29: Maleficent-leffasta ei näköjään olekaan tulossa näytöstä Finnkinon Vauvakinoon, höh. Olin ymmärtänyt väärin – pahoittelen väärää informaatiota!

2 kommenttia:

  1. Mäkin niin odotan jo selällään nukkumista. Lonkat menee niin kipeiksi kylkinukkumisesta ja puolen vaihtaminen on niin kovin työlästä. Kohta se meillekin onneksi alkaa tuo vauvakupla.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi tiedän tunteen! Mutta kohta, kohta sen aika koittaa – muista sitten nauttia niistä ekoista selätyksistä, uh se on ihanaa! (ja vauvakin on aika uskomaton, sitä ei voi edes sanoin kuvailla).

      Tsemppiä kyljen vaihteluun!

      Poista

Kiitos kommentistasi!