Mökkiterveisiä!

No se on Nukanakki tässä terve. Pöllin koneen, koska mökillä on tylsää eikä mitään tekemistä, joten ajattelin vaikka päivittää teille välillä vähän juttua munkin elämästä. Ei oo meinaa vähään aikaan mainittu eräitä söpöjä ja temppuja osaavia koiria täällä, kun joku muu on vienyt kaiken huomion.

Tässä mä oon, terve vaan. 

Nää kuvat on vähän hämäriä, mun tassut ei ylety valokatkaisimelle.

Joo, eli mökillä ollaan. Pirun tylsää. Nuo tyypit haluais että menisin ulos kirmaamaan, ei paljon kirmailut kiinnosta – menkööt ite jonnekin pusikkoon seisomaan, siellä on hyttysiä. En ymmärrä miksi ei voidan pysyä Helsingissä ja mennä vaikka lihakauppaan lomalle.

Mikä on mun paras puoli? Tuo vasen profiili aikaa jees, edestäki oon aika beauty. 

Mä haluaisin palata vielä tähän Tukkis-poika-aiheeseen ja kertoa vähän mun kantaa tähän hommaan. Tavallaan en tykkää kyllä tippaakaan – mut on ajettu pois sängystä nukkumasta, ennen sain nukkua lämpimästi näiden kahden läskin välissä, nyt nukun joko lattialla yksin tai toisessa huoneessa isännän kanssa, jos sillä on töitä seuraavana päivänä. Ja se sänky on pieni, ymmärrättekö?

Ja herrajumala sitä metakkaa mikä siitä pennusta lähtee – jos olisin tajunnut sen vatsakummun sisältävän noin äänekkään yllätyksen, olisin saattanut ovelasti liittoutua vaikkapa Hannelen äidin kanssa ennen Tukkiksen syntymää – sen verran enemmän saan rapsutusta ja huomiota siellä.

No nyt tää yks tuli tähän höyleilemään, varmaan huomas että mulla on kamera päällä – huomiohou. 

Jep. Eli tätä mun elämä on. Sairaan kivaa, kuten kuvasta näkyy.

Jos näätte mut jossain kaupungilla niin antakaa nakkeja.

<3 Nukanakki

Summer Song

Kesäloma on sujunut tähän mennessä ympäri Suomea huristellen. Aloitimme reissun mökiltä ja siirryimme vanhempieni luota siskon ja hänen tulevan miehensä kotiin Ouluun (häät kahden viikon päästä, iiks!).

Jaa mitä sitä on tehty viime päivät?

No ainakin huristeltu hulluna ympäri Suomea.

Ja tietty saunottu ku pienet elukat.

Tapettu lounaita.

Ja saatu uusia kavereita.

Ihmetelty pieniä ihmeitä.

Sekä vähän siskoiltu ja letitetty hiuksia.

Niin ja me tavattiin Batman! Se asuu kuulemma Oulussa.

Batman ilman naamiota.

 On myös pohdittu hääjuttuja, sillä rakas pikkusiskoni ja hänen miehensä menevät naikkariin kahden viikon päästä - vaikka kuinka jännää!

Mites siellä on kesä sujunut?

<3 Hannele

Parhaat kaverit

No joojoo, ei saa olla pöydällä. Mutta jos joku on noin nätti, niin sille on pakko antaa välillä periksi. Ulkonäkö taitaa olla Nukanakin ainoa ase, tehokas tosin.

Melkoista melskettä (joskin hauskaa) ollut tänään koko päivä. Vauhdilla olen siirtynyt paikasta a paikkaan x ja sieltä sitten taas ärrän kautta ympäri orren, huh.

Onneksi on ihana tulla kotiin, kun täältä löytyy aina vähintään yksi olento, jolle se on päivän paras hetki. Seuraavaksi parasta taitaa olla se, kun kaksjalkaiset (vihdoinkin) herää, sen verran hyvät bileet on joka aamu.

Nukanakkendal. Parhauskoira ja kaveri. <3

<3 Hannele

Ps. Ilokseni en ole onnistunut tuhoamaan tämän päivän kuvia, joten esittelen niitä myöhemmin. Jos toisessa kädessä on suklaapala ja toisessa muistikortti, kannattaa pysytellä tarkkana - näin niinku vinkkinä.

Sinä ihana sunnuntai

Ihana, rauhaisa sunnuntai. Voiko olla parempaa päivää?

 Banaanipannareita aamupalaksi, olettekos jo maistaneet? Uskomaton innovaatio Fit-lehdestä, sillä näihin terveyspannareihin tulee vain ja ainoastaan kananmunia ja banaania, mutta maku on silti lähes sama (ellei parempi) kuin niissä epäterveellisissä versioissa. Resepti löytyy täältä Ruokakriitikko-blogin puolelta.

Ja mitä olisikaan kiireetön sunnuntai ilman sunnuntaikävelyä? Nukanakin mielestä ei ainakaan yhtään mitään ja olen aivan samaa mieltä.



Mustikat in the making. Nukan mielestä ne oli jo valmiita, koska uhkasivat joutua jo parempiin suihin. Se tyyppi ei tajua, että maailmaa ei voi syödä.

Ihmiset muistelevat aina niitä elämänsä upeimpia päiviä ja kohokohtia kuten lasten syntymiä, hääpäiviä ja valmistujaisia. Tosiasiassa se onnellinen elämä ja parhaat hetket koostuvat kuutenkin juuri näistä raukeista sunnuntaipäivistä ja arjen pienistä kiemuroista. Pitäisi huolehtia siitä, että arki sujuu ja on onnellista, sillä ne pelkät huippukohdat eivät auta mitään. jos kaikki muu on täyttä kuraa.

Itselläni asiat ovat enemmän kuin hyvin, enkä haluaisi muuttaa mitään. Muutosta kuitenkin tarvitsee, sillä ilman tulevaisuudensuunnitelmia, kunninahimoa ja tahtoa mennä eteenpäin ei voi elää onnellista, tyytyväistä elämää.

"Kaikki on hyvin epävarmaa ja juuri se tekee minut onnelliseksi", sanoo Tuu-tikki Taikatalvessa. Aika viisas tyyppi, vai mitäs olette mieltä?

Rauhaisaa sunnuntaita kamut.

<3 Hannele

2012

Olen ollut nääääääääin kovan flunssan kourissa – again – mikä selittää tätä jäätävää hiljaiseloa. Kun aivot ovat muussia ja nenä täynnä räkää, huvittaa ihminen itseään lähinnä Netflixin ihmeellisellä maailmalla ja sohvalla kuolaten.

Sohvalla on ollut aikaa myös ajatella. Olen nimittäin aika väsynyt ja selkeästi myös kehoni yrittää kertoa, että nyt emäntä ei ihan pidä huolta itsestään. Törmäsin netissä seuraavaan ajatukseen – mitä jos sen sijaan, että odottaisit aina seuraavaa lomaa tekisit elämästäsi sellaisen, että sinulla ei olisi jatkuvaa tarvetta paeta sitä lomalle? Kuulostaa aika upealta, eikö?

Ajattelin ottaa tämän ohjenuorakseni vuodelle 2013. Vuosi 2012 on ollut täyttä hulinaa ja vaikkakin hauskaa, niin jonkinmoisia muutoksia on tehtävä, jotta päästään jälleen eteenpäin.

Mutta miltäs se vuosi 2012 sitten näytti? Nopealla pikakuvakelauksella ja ilman sen suurempia selityksiä tältä...

Huuh, mitä pyöritystä! Ei ihme, että vähän väsyttää... :)

<3 Hannele