Kaksi kuukautta mittarissa

Tukka-poika täytti viime viikolla kaksi kuukautta ja sen kyllä huomaa – juttua tulee kuin viimeistä päivää ja poika hymyilee, kikattelee, kiukuttelee sekä jaksaa hillua päivällä pidempään pystyssä kuin aiemmin.

Äiti on ihmeissään. Ja onnellinen että pojuun saa vihdoinkin enemmän kontaktia – meillä on jo aika hyvät jutut yhdessä kuulkaas ;).

Kuva: DMK Photography

Sitten kuitenkin jälleen kerran kauhistelen ajan kulumista. Ihan vasta tyyppi oli toukka vain, nyt jo ihan oikea ihminen. Ensi kesänä me jo mennään mökillä saunaan, uimaan ja leivotaan yhdessä mansikkakkua – niin kummaa!

Nyt täällä mökillä ollessa vauva hereillä ollessaan lähinnä pötköttelee viltillä ja on jo selkeästi hoksannut, miten eteenpäin olisi mahdollista päästä – jalat tekevät oikeaa liikettä ja kädet vetävät vähän eteenpäin. Jollain ihmeen ilveellä poju myös liikkuukin aina välillä – esimerkiksi yhtenä yönä nukahdin ja poika oli minusta noin puolen metrin matkan päässä. Kun avasin silmät seuraavan kerran, tyyppi olikin kasvot kasvojani vasten – kukkuu vaan äitiliini!

Kuva: DMK Photography

Muutama yö takaperin vietimme myös varsin onnellista perhetapahtumaa: tyyppi meni kymmeneltä nukkumaan ja heräsi seuraavan kerran vasta puoli kuudelta aamulla! Tämä kruunattiin tosin vetämällä jäätävät niskakakat syöttöhetkellä ja meikäläinen pääsi lakananvaihtohommiin keskellä yötä. Äitiys on näköjään aika paska juttu ;D.

Mites siellä elo sujuu? Meillä täällä mökillä lämpöä riittää, paarmat kiusaa ja makkaraa on grillattu moneen otteeseen. Jännäämme myös edelleen mahdollista ostotarjouksen läpimenoa uudesta kodista – KRÄÄH, miten jänskää :D.

Puspus.

<3 Hannele

Ps. Kuvat ovat DMK Photographyn Domin ottamia- Hän kävi kuvaamassa minua jo raskausaikana ja ystävällisesti tuli toistamiseen nyt, kun Tukkis on maailmassa. Nämä ovat vasta Sneak a peak -materiaalia, mutta eivätkö olekin aivan mahtavia? En malta odottaa, että saamme kaikki kuvat :).

Ihmeellinen lapsi

Muutama yö takaperin Tukkis oli jälleen kerran iltavillissä. Tyyppi riehui ja kiukutteli, vaikka oli selvästi väsynyt, joten laitoin omat silmäni kiinni, käden pojan masun päälle ja odottelin melun laantumista. Noh, tuli hiljaista ja avasin silmät – Tukka-poika tapitti minua suoraan silmiin, ähkäisi kuuluvasti ja päästi aivan jumalattoman pierun. 

Ja nauroi päälle.  

Ihan sama joku Mozart, mun poikani on pieruhuumorin ihmelapsi. 

Tukkiksen ripset = äidin ylpeydenaihe <3 (minähän ne oon tehnytkin ;D). 

Yöt ovat meillä sujuneet iltavillejä lukuun ottamatta edelleen hyvin. Tukkis nukahtaa illan riehumisen jälkeen yleensä noin kello 11.00 ja vetelee sikeitä noin 04.00 saakka. Seuraavan kerran tyyppi herää yleensä noin 08.00, vaikka toisinaan herätyksiä toki tulee useampia.

Ja jep, toisinaan saatamme herätä kahden tunnin välein, jolloin äiti onkin hieman parempaa seuraa seuraavana päivänä. Onneksi Tukkis ymmärtää pieruhuumorin lisäksi myös päikkäreiden päälle, joten saan myös nukkua noin kolmen tunnin päiväunia.

Minimies on siis jo noin pienellä iällä erinomainen nukkuja – veikkaan hänen saaneen unenlahjojaan minun sukuni puolelta. Toivottavasti tilanne jatkuu samanlaisena, odottelen jo jännityksellä tulevia hammaskiukkuja ja öisiä kävelyharjoituksia...

Ehkä sitten on kestona iskän nukutusvuoro? ;D

<3 Hannele

Tukka-pojan muodikas tulevaisuus...

Kuka sanoi ettei pojille saa ostaa kivoja vaatteita? Höpölöpö. Näin vaatehulluna naisihimisenä iloitsen, etei pikkumiehellä ole vielä omaa makua vähään aikaan, sillä herrajestas miten suloisia vaatteita on tarjolla!

Keräilin jo Pinterestiin hieman asuinspiraatiota tuleviin vuosiin (jaamitenniinajoissa?)

Miksi kaikki on niin paljon parempaa minikoossa? :D

<3 Hannele

Kuukauden mittainen mies

Minimies täyttää tänään viikkoja seuraten kuukauden – tasan neljä viikkoa sitten me heitettiin läpsyt ensimmäistä kertaa <3. Kuukausi tulee täyteen muutaman päivän päästä 22.6., eli juuri sopivasti juhannukseksi.

Omasta mielestäni tyyppi ei ole kasvanut juuri ollenkaan, mutta mummulan väki on eri mieltä ja toden totta – esimerkiksi kaksoisleuka on ilmestynyt jostain, posket pullottavat enemmän, piirteet ovat selkeämmät ja silmät ovat auenneet.

Unten maillakaan ei enää vietetä ihan koko aikaa, vaikka tietysti suurin osa päivästä sujuukin silmät kiinni. Muutamaa kuukautta vanhempi Linnea-serkku on jo ihan eri emäntä – kikattelee ja on varsin seurallinen seuraneiti, ihanaa päästä kohta paremmin juttusille meidänkin pikkumiehemme kanssa.

Ja kuvitelkaas, vuoden päästä tähän aikaan saamme ehkä jo talsia yhdessä juhannuskokkoa katsomaan? Vuosi on uskomattoman pitkä aika, jos takana on eloa vasta kuukausi <3.

<3 Hannele

Kehto vai pinnasänky?

Meillä oli tavallaan sänky jo hommattuna vauvalle erittäin edullisesti ja olin löydökseeni tyytyväinen. Nyt kuitenkin hoksasin uuden kodin makuuhuoneiden olevan varsin pienehköt, minkä lisäksi sänkyä pitää liikutella kahden makuuhuoneen välillä nukkumistarpeiden mukaan.

Pinnasänky on varsin suuri, kehto sen sijaan olisi aika pieni. Vaunula.fin sivuilta löysin ihanaisen lukittavan kehdon – onko kenelläkään kokemuksia? Kuinka pitkään vauva voi kehdossa uinua? Lukittavuus tietysti tekee tästä sängystä pitkäikäisemmän, kun vauva ei pysty itse enää heiluttamaan petiään.

Kuvat: Vaunula.fi

Tuota olisi kätevä vetää huoneesta toiseen, minkä lisäksi esimerkiksi itkuisen vauvan kuvittelisi viihtyvän tuossa varsin hyvin – meillä minimies tuntuu jo nyt olevan varsin liikkuvaista sorttia, joten voisin kuvitella keinuttelun olevan mieleen. 

Lisäplussana mahdollisuus lisätä kehtoon kankainen katos, jonka tekemistä voisin pyytää eräältä taitavalta mummulta... (äiti vink, vink ;D). Hintaa sängyllä on noin 80 euroa väristä riippuen, aivan vararikkoonkaan emme siis joudu. 

Onko kokemuksia lukittavista kehdoista tai vieläpä kyseisestä mallista? 

<3 Hannele

Vauvakuume!

Ihan hassua, mulla on jo nii-in kova ikävä pikkuista :D. Tuolla vatsassahan se on, mutta kovasti odottelen jo, että näkisin pikkumiehen ja saisin pitää sylissä tuhisevaa nyyttiä. Miten voi ikävöidä ja kuumeilla vauvaa, vaikka se on tulollaan muutaman kuukauden sisällä?

Vauvakuumeiselle ei tee hyvää myöskään se, että olen joutunut jarruttelemaan myös lastenvaatteiden oston sun muiden hankintojen kanssa, koska muutto tapahtuu aivan näillä näppäimillä. Sen sijaan katsellahan voi jo nyt, jotta sitten h-hetken koittaessa voi vain marssia kauppaan ja ottaa nämä, nämä ja nämä – eikös? :)

Kävin katselemassa muutamien liikkeiden newborn-mallistoja sillä silmällä ja kokosin niistä omia suosikkejani.

Tuo ihana huppari on ehkä pakko hankkia pikkumiehelle <3. Kesäksi tarvitaan todennäköisesti paljon ohuita, mutta auringolta suojaavia vaatteita, joten pitkähihaiset bodyt tulevat ainakin käyttöön. Vastikään vauvan saanut ystäväni Elina neuvoi jättämään varsinaiset shoppailut siihen, kun lapsi on syntynyt, sillä etukäteen on vaikea tietää, mikä on millekin vauvalle paras ja toimivin vaate – jokaiselle kun sopii vähän eri juttu. Hyvä neuvo! :)

H&M Homessa on kaikenlaista tarpeellista ja kivaa vauvan huoneeseen. Nuo petivaatteet on haettava ihan ehdottomasti.

Missä teidän mielestä on parhaat vauvamallistot ja millaiset vaatteet teillä on toimineet parhaiten?

<3 Hannele

TOIVEPOSTAUS: Vauvalle tehtävät hankinnat

Meillä on muutto edessä, minkä vuoksi raskausviikolla 29 meillä on kaiken näköistä hommattuna, mutta vain murto-osa tavaroista on täällä vanhassa kodissa – itse asiassa muutama vaatekappale, rintapumppu ja työn puolesta saatu Sophie la Girafe -tuotepaketti taitavat olla ainokaisia kotoa jo löytyviä asioita.

Tarkoituksena on hankkia nyt alkuun vain ne kaikkein tärkeimmät, vaikka tietysti listalta löytyy myös muutama ei-niin-oleellinen, mutta mielestäni äidin ja vauvan elämää hyvin helpottava asia, kuten imetystyyny ja jonkinmoinen kapalointiin sopiva peitto/ lakana.

Sophie-kirahvin vauvatuotteet eivät varmaankaan olisi päässet (ainakaan näin kattavasti) hankintalistalle, mutta ovathan nämä nyt aika ihania... Aivan heti vauva ei purnukoita tarvitse, mutta nämä ovat aika kauniita, eikös? :) Itse Sophie-kirahvi uupuu kuvasta, mutta löytyy paikasta X, terveisin hyvämuistinen äiti. 

Meidän perheessä vauvalle hankitaan ennen syntymää:

• Rattaat, jotka on hankittu, mutta odottelevat liikkeessä uuteen kotiin muuttoa: Brio Happy
• Turvakaukalo: Myös Brion, mallia en muista...
• Adapteri turvakaukalolle autoon/ rattaisiin – tämä on periaatteessa ylimääräinen kuluerä, mutta helpottaa niin paljon vauvan ja vanhempien oloa, että päätimme tämän hankkia... Adapteri siis kiinnitetään autoon ja turvaistuin vain nostetaan sen päälle, jolloin se tuskailu ja kitinä turvavyön äheltämisen kanssa jää pois...
• Sänky/ patja/ muutamat petivaatteet (hankittu patjaa ja petivaatteita lukuunottamatta, petivaatehullu äiti on iloisena hukuttautunut jo vauvasänkyjen maailmaan <3)
• Pissa-alustat (jee....)
• Rintapumppu (paljon hehkutettu käsikäyttöinen Avent Stockan alesta – lopullista hintaa jäi vain 45 euroa!)
• Rintasuojukset, imetysliivejä 
• Belly Bandit palautumiseen äitiliinille. Olen lukenut paljon kokemuksia vatsan sitomisesta raskauden jälkeen, ja aion ehdottomasti kokeilla... Parempi katsoa kuin katua, eikös? ;)
• Muutama viltti (näitäkin on niii-in kiva pläräillä! Yhden saimmekin jo lahjaksi, mutta mama tahtoo lisää. Petijutuista ja tekstiileistä voisi tehdä ihan oman postauksensa)
• Mobile – mahdollisesti teen itse tai tilaan Etsystä... Suomen kaupoissa tuntuu olevan vain niitä keltapunavihreäsinipunaoksennuksia. Samoin jonkinlainen leikkimatto olisi ihana, mutta esim. pastelliväreissä. 
• Sitteri
• Imetystyyny (toiveena Doomoo valkoruskeana/-harmaana, jos löytyy)
• Kantoreppu (saamme ystäväpariskunnalta)
• Itkuhälytin (myös ystäviltä suklaata ja kukkia vastaan...)
• Amme – hankintalistalla edelleen...
• Hoitoalusta – ainakin yksi tulee hoitolaukun mukana... Aluksi vaihdamme vaipat alustan päällä lattialla/ sängyllä, eli erillistä hoitopöytää ei ole tulossa. 
• Vaippoja miljoona, kestovaippoja emme alussa edes kokeile, mahdollisia hermojenmenetyspaikkoja on jo valmiiksi olemassa aivan tarpeeksi :D. 
• Harsopyyhkeitä, imettävä niistäjä, vitamiinitippoja (?)
• Vauvan huoneeseen tarvittavat tilpehöörit, kuten nätit valot – kehhehhee...
• Ainu-pupu ehkäpä harmaana tai keltaisena tai turkoosina... 
• Ai niin ja ne vaatteet, kaikenlaista suloista olemme jo saaneet lahjaksi ja äitiyspakkaus on tilattuna, sitä pitää vielä hieman täydennellä... 

Huh, mikä listä. Olen aika rento mamma, enkä ole vielä stressannut tavaran hamstraamisesta... Äitiysloman alussa ja muuton jälkeen olisi tarkoitus käydä shoppaamassa kaikki tarvittava samalla kertaa. Listasta olen toki tehnyt excel-taulukon hinta-arvioineen, eli aivan kuutamolla tämä homma ei ole ;).

Viime yönä sain jo muuten ensimmäistä osviittaa siitä, millaista on herätä vaavin kanssa useamman kerran yössä, kun syystä tai toisesta heräsin useaan otteeseen yön aikana, enkä saanut uudelleen unta. Oh my – tästä tulee veikeää... ;D

Miltäs ostoslistani vaikuttaa? Mikä teidän vauva-arjessanne oli huisin tärkeää, mikä taas tarpeetonta?

<3 Hannele

Äitiyskuvaus by DMK Photography

Taitava DMK Photographyn Dominika kävi kuvaamassa minua viikonloppuna ja vaikka sää oli harmaa, sateinen ja valoa vähän, sai hän kuitenkin näin hienoja otoksia aikaiseksi!

Hassua nähdä itsensä toisen ihmisen silmin ja tällaisista kuvista näkee, että kyllä se masu vain on kasvanut niin kovin... Ihana saada kauniita muistoja itselleen raskausajasta, se kun menee niin vauhdilla ja sitten onkin jo liian myöhäistä masukuviin.

Nyt meneillään on raskausviikko 27, eli enää 13 viikkoa matkaa jäljellä. Olo alkaa olla entistä, noh, sanotaanko vaikka muhkeampi – kenkien laittaminen jalkoihin on vähintäänkin haastavaa, kasvot ovat turvonneet ja bussiin juokseminen ei enää onnistukaan ihan niin helposti. Toisaalta hitaampi meno on ihan tervetullutta, voi keskittyä ihan vain lepäämään ja vähän hemmottelemaan itseään.

Vauva on nyt jo melkein kilon painoinen ja tömistelee masussa kaikki yöt varsin mallikkaasti. Melkoinen Karate kid sieltä onkin tulossa, sillä yhtenäkin iltana sain potkun sekä oikealle että vasemmalle – spagaattihyppy siis onnistuu jo ;).

Kahden kuukauden päästä jään äitiyslomalle ja se osuukin samaan hetkeen muuttomme kanssa. Minusta ei tosin taida siinä hommassa enää olla apua kuin siivous- ja järjestelypuolella. :D

<3 Hannele

Ideoita vauvan huoneeseen

Täällä etsitään jo kuumeisesti uutta kotia! Kuten sanottua suuntaamme vuokralle näin ensi alkuun ja voi tätä huonoa tarjontaa... Kaikkea toivomaamme emme voi saada, mutta omalla vaatimuslistallani on kolme asiaa puhtaan kodin ja toimivan sijainnin lisäksi: useampi makuuhuone, sauna ja jonkinlainen oma piha ovat tärkeitä. 

Vaikka kotia ei vielä ole, olen jo suunnitellut vauvan huonetta/ nurkkausta jonkin verran. Näillä näkymin sinne on tulossa vain sänky ja mummuni vanha kiikkustuoli, jossa on mukava keinutella pikkuista uneen. 

Haluan pitää värimaaliman simppelinä, mutta pienillä yksityiskohdilla tuoda mukaan "lapsellista" maailmaa ja pientä velmuilua.  Kuvat ovat Pinterest-löytöjä, enkä valitettavasti löytänyt kaikkien alkuperäisiä lähteitä, mutta haluan nyt jakaa ne kuitenkin kanssanne, joten here goes:

Kuva

Kuva.

En vielä osaa sanoa nukkuuko vauva omassa nurkkauksessaan, minä vauvan kanssa erillisessä huoneessa vai kenties koko perhe samassa huoneessa, joten siksikin vauvan nurkkaus/ huone on kiva pitää mahdollisimman muuntautumiskykyisenä (etenkin kun tilanne voi vauvan mielen mukaan vähän vaihdella, jos jokin on varmaa niin se, että vauvan nukkumisasiat ovat epävarmoja :D). 

Yhden lapsellisen jutun kuitenkin ainakin haluan, nimittäin valopuun yö-/iltalampuksi :). 

Kuva: Hobby Hall

<3 Hannele

Hoitolaukku

Blogin puolella on ollut taas pitkään, pitkään hiljaista – pahoittelut siitä. Bloggaaminen on tuntunut jotenkin ylitsepääsemättömän haastavalta, arvatenkin väsymyksen ja pimeän talven vuoksi, sillä valon puute tekee kuvaamisesta hankalaa ja ilman omia kuvia on taas ikävä kirjoitella.

Buu.

En sano että yritän parantaa tapani, koska... Noh – en halua tehdä bloggaamisesta jotain mitä minun on pakko tehdä, vaan haluan että tämä pysyy mukavana harrastuksena. Jahka inspiraatio iskee (lue= tulee kevät), uskoisin tämän helpottavan aika lailla.

Raskaus on edennyt viikolle 25 – miten tämä aika voi kulua näin hurjaa vauhtia? Emme ole vielä pahemmin hankkineet edes vauvalle mitään, joten tässähän tulee kiire. Vaunut on onneksi varattu (niistä lisää myöhemmin), sillä vaunujen hankinta on ehdottomasti lapsen tekemisen haastavin osuus – trust me.

Sen sijaan hoitolaukun hankinta on aika kivaa ja sen minäkin osaan...

En halua laittaa hoitolaukkuun paljoa rahaa, vaikka muutama tyyriimpi vaihtoehto listaltani löytyykin. Kelpuutan ne mukaan lähinnä siksi, että ne ovat nahkaa ja sen verran katseen kestäviä, että menevät ehdottomasti arkikäytössä vielä vauva- ja tenavakauden jälkeenkin. En halua muutenkaan ostaa hoitolaukuksi laukkua, joka näyttää ihan hoitolaukulta – yöh. :D

Tällä hetkellä ykkösenä on Babymell Ella Changing Bag, jonka reipas raitakuosi ja konjakinväriset yksityiskohdat ovat ihanan raikkaat ja klassiset. Veska on pyyhittävä niin sisää kuin ulkoakin, mikä on tärkeää hoitolaukun ollessa kyseessä, lisäplussaa myös monesta pikkutaskusta, jonne äiti voi sopivasti hukata kaiken mahdollisen tarvittavan. Hintaakaan ei ole kuin 60 puntaa (eli, mitäs se tekee – 73,05 euroa).

Toisena listalla on hitusen tyyriimpi PacaPod Mirano, joka sopisi myös siipan käteen. Tässäkin klassisuus ja käytännöllisyys lyövät kivasti kättä keskenään, lisäplussaa androgyynistä asenteesta.

Storsakin Caroline -laukun väri miellyttää ja ulkomuotokin 10+, vai mitä? Hyvä vaihtoehto ja tuo kivasti väriä mamman asuun. Tilaihmeeksi mainostettu monitoimilaukku sisältää muiden ehdokkaiden tapaan runsaasti pieniä lokerikkoja vauvatarvikkeille, minkä lisäksi tuonne mahtuisi mukavasti läppärikin mukaan, jos sille on tarvetta. Pinta on mainospuheen mukaan helppo pyyhkäistä puhtaaksi niin sisältä kuin ulkoakin. Tältä mammalta lisäplussaa laukun etuosan pienille säilytyslokeroille, joihin voi kätevästi laittaa usein tarvittavia asioita käden ulottuville.

Ja sitten sille Jos vihtisin panostaa -listalle. Tämä monessakin blogissa esillä ollut Storsak Elizabeth -hoitolaukku. Kaunisjaihanajahimottava, muttaaaaaaaaa – en tiedä haluanko hommata kakkavaippoja varten 250 euron laukkua? :D

Mikä teistä on se kaikkein kaunein ja toimivin?

Hankintalistaa on vaikka ja kuinka, voisin myöhemmin tehdä siitä postauksen, mikäli kiinnostaa? Yllättävän paljon kerääntyy tavaraa pienelle ihmiselle, vaikka ostaisi vain sen välttämättömän. Miten minityyppi voikaan tarvita niin paljon, vaikka tavarakin tulee äidin utareesta, en tajua.

Pus.

Hanettaja

Tyttö vai poika?

Rauhallista sunnuntaita! Täällä on mussutettu jo pieniä namimunkkeja pahimpaan skonssihimoon ja herkullisia sämpylöitä Hesarin kera – kyllä sunnuntaiaamut ovat parhautta <3. Kiireetön aamupala kynttilöiden ja lumisateen kera, parasta orientoitumista tulevaan viikon joululomaan ja rauhaisaan joulun viettoon.

Kuten jo aiemmin kerroin, käväisimme ylimääräisessä ultrassa Femedan Bruno Cacciatorella viikolla 17. Kun kaikki oli hyvin, kysäisin tietysti myös, näkyykö sitä sukupuolta – ja näkyihän se!

Olen koko raskausajan ollut aivan satavarma, että tyttö sieltä tulee. Vaikka järjellä olen tiennyt että toinenkin vaihtoehto on olemassa, niin jotenkin se mieli on tehnyt tepposen ja sulkenut pienen pojan täysin touhun ulkopuolelle. Myös miehellä on ollut vahva tyttöfiilis, samoin lähipiirillä – yhtään ainoata poikaveikkausta en ole saanut (ai paitsi äidiltä, joka sanoi niin siksi, koska muut veikkailivat tyttöä – ja äiti lukee tätä niin, että terkkuja vaan sinne :D).

Mutta kuinkas sitten kävikään? Kuten arvata saattaa!

Aivan mahtavaa! :D Kyllä meillä tulevilla vanhemmilla suut loksahti auki, haha. Nyt olen viikon ajan ollut onnesta sykkyrällä pienestä pojastani ja katsellut kaikenlaista söpöä tulevalle rakkaalleni. <3

Tällaisia bodyja on pakko tuunata <3. Kuva: Etsy.com

 Itselleni poikien maailman on sattuneesta syystä aika vieras ja siihen sukeltaminen jännittää – ovatko pojat tosiaan villimpiä kuin tytöt? Onko elämä yhtä juoksemista ja eemelimäistä meininkiä? Lapsena poikien maailma näyttäytyi serkkupoikien kautta yhdeltä mekastamiselta, mutta sitä se ei taida todellisuudessa olla – vai mitä sanoo tähän pienten poikien äidit?

Itsestäni tuntuu tällä hetkellä siltä, että sukupuolen sijaan asiaan vaikuttavat eniten kasvatus ja se, mihin lapsen mielenkiintoa kohdentaa – katsotaan kahden vuoden päästä, olenko oikeassa :D. Siskollani on pieni poika, joka on kyllä aika kiltti tapaus, eli ainakin tähän mennessä tutkimustulokseni vaikuttavat pitävän paikkansa ;D.

Vaikka kuinka hieno auto! Äiti tahtoo tällaisen. Kuva ja auto: The White Company

 Onnea siis meille! En malta odottaa toukokuuta ja sitä, että äidin pieni aarre syntyy. Ja kuvitelkaas, ensi jouluna meidänkin sohvalla istuskelee hieman tämän näköinen tyyppi!

Mä olen niin onnellinen.

<3 Hannele

Vauva-apina!

Pitääkö tulevalle äitiliinille näytellä tällaisia? Syytän sinua rahastuksesta, Etsy.com – kaikki kuvat ja hatut sieltä.

Enmääkestä. Meidän vauva tahtoo (ja saakin ;) ).
Hanettaja