Äiti

Onnellista äitienpäivää kaikille äideille (etenkin sulle, mun äiti, ku kuiteskin luet tämän <3)

Aurinkoinen päivä on sujunut jälleen pääosin ulkosalla, sillä eihän tuosta keväästä nyt vain voi saada tarpeekseen! Omaa äitiäni Pohjanmaalla on onneksi ollut onnittelemassa puolet muusta jälkikasvusta ja isä, sillä itse täältä kaukaa tyydyin kukkalähetykseen ja pieneen lahjaan.

Arvostan omaa äitiäni maailman tappiin ja takaisin, sillä hän on ihan oikeasti juuri sellainen pullantuoksuinen leijonaemo, joka pelastaa pentunsa vaikka jos mistä viidakosta ja soittaa vielä 30-vuotiaallekin makiaiselleen, että muistithan laittaa pipon päähän, siellä on pakkasta?



Ainoa oikea äitienpäiväkukka, valkovuokko, on vallannut taas meikäläisen lenkkireitit. <3

Myös mummoistani löytyy aikamoisia teräsmuoreja, jonka hoteista maailmaan selviytyi muun muassa kymmenen lasta, melko monta lehmää ja järjetön määrä lastenlapsia.

Teräsnaisten jälkeläisenä ajattelin näin äitienpäivänä kuitenkin nostaa esiin kysymystä, jota olen välillä mielessäni pallotellut kuluneen vuoden aikana: Mikä näitä nykyäitejä oikein vaivaa?

Älkää käsittäkö väärin, suurin osa nykyäideistä on enemmän kuin mahtavaa sakkia, jolla pysyy järki päässä ja kolikot kourassa. Joukosta löytyy kuitenkin äänekäs vähemmistö, jonka ainoa tehtävä tuntuu olevan muiden äitien tarkkailu ja arvostelu.

Olen siinä iässä, että äitiys on pakostakin ajatuksissa syystä tai toisesta ja suuri osa ystävistäni elää jo äitiyden maailmassa ja muutamat keskustelut ovat saaneet minut ihan ymmälleni: milloin  esimerkiksi imettämisestä, synttäreiden järjestämisestä, lapsen nimestä, ruokapurkeista ja äidin vapaa-ajasta on tullut yhtä sotaa?

Jos Thatcherin mukaan helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta toisia naisia, niin siellä on aivan takuuvarmasti paikka myös äideille, jotka ottavat asiakseen tehdä muiden naisten äitiydestä huonoa omaatuntoa, vääriä valintoja ja raskaampaa arkea. Äitiys tuntuu nykyaikana olevan asia, jota jokaisella on oikeus arvostella ja lähipiiristänikin löytyy toinen toistaan kummallisempia tokaisuja siitä, miten asiat pitäisi kenenkin mielestä tehdä ja hoitaa.

Äitienpäivän kunniaksi toivoisin siis, että myös äidit ymmärtäisivät pitää toistensa puolta ja suvaitsisivat toistensa erilaisia valintoja. Se "lapsen paras" kun voi olla äidistä ja perheestä riippuen millainen tahansa.

<3 Hannele

On siis kevät...

...ja en kulje Hakaniemen rantaa, vaan Korjaamon brunssille pitkin Töölön aurinkoisia katuja.

Haluaisin niin kovasti pitää Korjaamon brunssista, mutta suoraan sanottuna se oli aikamoinen pettymys: 18 euron brunssiksi valikoima oli todella huono ja esimerkiksi makeana jälkiruokana oli vain ja ainoastaan tosckakakkua, kun muualla on useita erilaisia leivoksia, keksejä ja muuta herkkua. Suolainenkaan puoli ei häikäissyt, sillä ruoka oli ikävällä tavalla mättöruokaa.

Ruokafanaatikon on vaikea sulattaa tällaista tarjoilua, mutta onneksi ihana aurinko, hyvä kahvi ja Hesari pelastivat paljon. <3

Ihana leppoisa vapaapäivä ja mahtavaa, kun kesä on jo näin kulman takana. Nyt onkin vuorossa kunnon siivousurakka, johon on vaikea motivoitua, sillä gaaddämit tämä meidän remontin keskellä oleva kämppämme ei varsinaisesti kutsu kotoilemaan... Mur... Ikkunatkin näyttävät siltä, kuin joku olisi töräyttäyt jumalattomat vääkylät pitkin ikkunalautoja. :D

Noh, could be worse. Ihanaista aurinkopäivää sinnekin!

<3 Hannele

Ps. Muistakaahan osallistua blogiarvontaan!

Bloggaajan eettiset säännöt

Anonyymi lukija muistutteli minua kuvien tekijänoikeuksista, koska olin lainannut ulkomaiselta saitilta kuvaa ilman lähdettä (ja sinänsä lähteen mainintakaan ei tee asiasta ookoota). Hän teki aivan oikein (ja puolustukseksi on pakko mainita, että lähteen puuttuminen johtui siitä, että en löytänyt netin syövereistä kuvan alkuperäislähdettä).

Tosin pelkkä lähteen mainitseminen ei riitä, vaan kuvan käyttöön tulisi aina olla kuvan ottaneen lupa – myös Internetissä. 

Itse olen pyrkinyt siihen, että lainailen kuvia tahoilta, joita se ei haittaa, kuten mainostajien lehdistöpankeista tai lähteen kera esimerkiksi ulkomaisesta sisustuslehdestä. Liian helposti tämä kuitenkin unohtuu, enkä suoraan sanottuna muista aina ajatella asiaa. Toiselta bloggaajalta tai yksittäiseltä valokuvaajalta en ilman lupaa lainaa kuvia, sillä se ei ole oikein – oli lähde merkittynä tahi ei. Ulkomailla tämän asian suhteen ei olla yhtä tarkkoja, mutta suomalaisia kuvalähteitä käytettäessä on edelleen käytössä Suomen tekijänoikeuslainsäädäntö. 

Mitä mieltä te olette kuvien tekijänoikeuksista netissä ja bloggaajien innosta lainailla kuvia ilman lupaa? Millaisia sääntöjä te noudatatte omien blogienne suhteen – tai noudatatteko lainkaan?

Toinen paljon puhuttava asia on tuotteiden mainostaminen blogissa. Itsekin saan jonkin verran mainostajilta ilmaiseksi tuotteita, mutta se ei todellakaan tarkoita sitä, että automaattisesti kirjoittaisin niistä – jos kirjoitan yksittäisestä tuotteesta, on sen oltava todella hyvä, todella huono tai mielenkiintoinen uutuus (ja silloinkin mainitsen, että tuote on saatu lahjaksi). 

Mielestäni on erikoista, että tietyt tahot kuvittelevat mainostajan pienen lahjuksen olevan bloggaajalle niin arvokas, että hän on valmis vaarantamaan luottamussuuhteensa lukijaan (ja myymään omatuntonsa eteenpäin). Oletteko te hulluja?

Esimerkiksi Indiedaysilla on käytössään oma eettinen koodistonsa bloggaajille, mutta Indiedayskin on kaupallinen sivusto ja mielestäni yhteisiä pelisääntöjä tulisi luoda sellaisten tekijöiden kanssa, joilla ei ole omaa mansikkia ojassa. Lisäksi muutamat eettistä ohjeistusta kunnioittavat blogit tuntuvat muuttuneen, sillä monet pitkään seuraamistani blogeista eivät ole entisiään – bloggaajan oma ääni on kadonnut jonnekin. Lukijana en esimerkiksi koe bloggaajan olevan aina täysin rehellinen postauksissaan silloin, kun lahjukset ovat ilmaisista ripsareista muuttuneet ulkomaanmatkoihin ja laajempiin yhteistyökuvioihin ja suurin osa postauksista on mainostajien kanssa yhteistyössä tuotettuja. 

Mitä te olette mieltä bloggaajien eettisistä säännöistä ja kuinka hyvin ne mielestänne toteutuvat tällä hetkellä?

<3 Hannele

Edit 11.5. 11:18: Arvatkaapas mitä? Tuo Pinterestin linkin kautta ulkomaisesta lähteestä hakemani kuva oli todellisuudessa Mungolifen Annan kuva. Että näin. En lue säännöllisesti Annan blogia ja kuvassa pää oli leikkaantunut pois, joten en osannut arvatakaan kuvan alkuperäistä lähdettä. 

Hyvä näpäytys meikäläiselle, että tästä lähtien kannattaa todella käyttää vain ja ainoastaan kuvia, joiden lähteet ovat ehdottoman selvillä (eli juurikin niitä omia ja mainostajien pressikuvia). 

Ps. Postauksen alussa mainitsemani anonyymi kommentti tuli täysin aiheesta, mutta blogiini on viime aikona tullut enenevässä määrin ikäviä, henkilökohtaisuuksiinkin meneviä anonyymiheittoja. Kritiikkiä saa ja pitääkin antaa, mutta mielestäni sen on oltava kuitenkin asiallista ja aiheellista. Siksi olen päättänyt ottaa anonyymin kommentointimahdollisuuden hetkeksi pois, sillä toivoisin rakentavaa palautetta jollain tapaa tunnistettavilta henkilöiltä. Anonyymiteetti kun antaa mahdollisuuden olla vain ja ainoastaan tahallaan ilkeä, enkä aio sulattaa sellaista käytöstä. Onneksi lukijoistani 99,99 prosenttia on ihan helekkarin pätäkkää sakkia <3. 

Luottovaate alennusmyynnistä!

Outlet-liikkeet ja nettikaupat ovat siitä(kin) loistavia asioita, että niistä voi tehdä aina loistolöytöjä – oli sitten alennusmyyntien aika tahi ei. Ja kun luottovaate tulee vastaan reippaalla alennuksella, ei sitä kertakaikkiaan voi olla ostamatta.

Minulla on ollut mustan bleiserin kokoinen aukko vaatekaapissani viime syksystä lähtien, kun Zarasta hankkimani kakkapökälelaatu teki tenän. Musta bleiseri on siitä uskomaton kapistus, että laittoi sen minkä tahansa vaatteen kanssa, mihin tahansa tilanteeseen ja millaisessa mielenlaadussa tahansa, niin aina näyttää hyvältä.

Bongasin eilen Boozt.comin alennusmyynistä Day Birger et Mikkelsenin mustan bleiserin, jonka alkuhinta huiteli jossain 350 euron hujakoilla. Nyt hinta oli noin 140 euroa!

Kuvat: Boozt.com verkkokauppa

Takki on 92 % villaa ja loput elastaania. Lisäksi malli on niin klassinen, että hyvässä lykyssä käytän tuota vielä kymmenen vuoden päästä – vai onkohan tämä silkkaa toiveajattelua? Noh, oli miten oli, musta bleiseri on ehdoton kulmakivi vaatekaapissani, jonka laatuun panostan mielelläni.

Uskoisin, että tämä kaunotar pysyy käytössä nyt (käsi sydämellä sanottuna) ainakin sen viisi vuotta, vai mitä?

Mitkä vaatteet ovat teidän kaappinne luottotyyppejä? Jos vaatekaappiaan suunnittelee järkevästi, tulisi panostaa juurikin näihin luottokamuihin – ehkäpä tämä rouva on jo järkevällä suunnalla? Härregud. 

<3 Hannele

H&M Showroom

Käväisin eilen H&M:n Showroomissa bongailemassa tulevien viikkojen parhauksia. Mallistot vaikuttivat yllättävän tummanpuhuvilta ja linjat olivat aika selkeitä, ilmeisesti kesäistä hörhelöä ja väriä saadaan odotella vielä.
Eipä silti, simppeli linja pukee pitkin vuotta ja toimii myös alkukesästä varsin loistokkaasti.

Kuva ei tee todellakaan tälle mekolle oikeutta, mutta mittansa ja mallinsa puolesta sopisi allekirjoittaneelle varsin loistokkaasti. Tällaiset mekot pysyvät pitkään vaatekaapissa, siitä ajaton malli ja muunneltavuus pitävät huolen (ja huomatkaa, vihdoinkin hieman polven yläpuolelle ulottuva mekko, joka ei ala vyötäröltä! Näitä on kaivattu).

Perusjakkupaita reippaasti ja trendikkäästi raitaa, kuinkas muutenkaan.

Nämä housut näyttävät kamalalta tässä kuvassa, sillä henkari ja valo eivät todellakaan tee oikeutta, mutta materiaali oli todella pehmeää ja jotenkin näen itseni ja housut samassa lomakuvassa - can you see it? ;)

Tämä hame taitaa olla jo syysmalistoa ja ihastuin siihen ikihyväksi. Yhdistettynä valkoiseen peruspaitaan ja mustiin saappaisiin folklore-hamonen on mitä paras inkkariasu töihin.

Homen tuotteet ovat hämmentävän huonosti edustettuna näyttelytilassa, mutta jotain pientä sentään bongasin - nuo lasilyhdyt ovat kerrassaan mahtiksia! Vielä kun saisi sen kivan takapihan oleskelualueineen, jonne noita voisi sytytellä. Ehkä ensi vuonna?



Miten siellä on sujunut päivä tänään? MIELETÖN KELI!

<3 Hannele

Edit: 11.5. – yksi kuvista poistettu, sillä se paljastui Mungolifen Annan kuvaksi, vaikka bongasin kuvan alunperin ulkomaiselta saitilta, eikä merkkiäkään siitä mikä kuvan alkuperäinen lähde on. Hyvä osoitus siitä, miten tehokkaasti kuvat leviävät verkossa. :/