torstai 27. helmikuuta 2014

Raskausajan kotijumpat

Nyt kun ikävät liitoskivut ovat olleet monta viikkoa poissa (kiitoskiitoskiitos), olen pyrkinyt harrastamaan liikuntaa mahdollisimman paljon, sillä liikunta tekee hyvää niin minulle kuin pienelle kullallenikin. Omat rajat on tietysti muistettava ja on paljon, mitä ei voi enää tehdä – kuten juosta – mutta onneksi hikoiluttavia lajeja löytyy myös hieman kevyempinä versioina. 

En ole pahemmin ehtinyt salille, joten kuuden kilon kahvakuula ja käsipainot ovat toimineet apureina. Lähinnä olen kiinnittänyt huomiota selän ja käsivarsien treenaamiseen – kohta kun saa melko reippaasti uusia lihaksia hyödyntää. Lisäksi kevyt peruskyykky on hyvä treeni alavartalolle, tosin siinä on huomioitava ettei masu jää puristuksiin (ah ja toisinaan ihan pelkkä kenkien pois ottaminen käy kunnon tehotreenistä – tsiisus mitä hommaa! Onneksi kohta alkaa ballerinakausi :D). 

Voisin myöhemmin tehdä teille ihan omat postaukset näistä lihasliikkeistä, mikäli ne kiinnostavat? En tosiaankaan ole mikään liikunnan ammattilainen, eli muistakaa että nämä ovat vain yhden tulevan äidin vinkkejä toiselle. Tärkeää on huomioida oma vointi ja jaksaminen, eli hampaat irvessä treenaaminen on nyt pakko unohtaa...

Perussääntönä etenkin näin kolmannella raskauskolmanneksella on, että hikoilla ja hengästyä saa, mutta sykkeen olisi kuitenkin pysyttävä suht alhaisena. Eli jos hengästytte niin paljon että ette voi puhua, on hyvä pitää taukoa. Samoin kaikki mahdolliset kivut, huimaukset, säryt ja supistukset ovat merkki sille, että kannattaa hiljentää vauhtia ja lopettaa homma kesken. 

Kotijumppavideoita raskausajalle
Reippaan kävelyn ja lihaskunnon treenaamisen lisäksi olen hyppinyt Youtubesta löytyvien kotijumppien tahtiin. Tässäpä muutama suosikkini!




Tämä seuraava on hitusen vauhdikkaampi, eli muistakaa kuulostella oloanne :). 




Tarakkapeppua voi havitella myös masun kanssa! Näitä liikkeitä voi hyvin tehdä vaikkapa telkkarin edessä sitten, kun ne on oppinut :). 



Itselläni lähti eilen viikko 29 käyntiin, toivon kovasti että voisin vielä hyvän aikaa nauttia liikunnan iloista, jännityksellä odotan milloin se loppuu. Pidetään peukkuja puolin ja toisin, 

<3 Hannele

maanantai 24. helmikuuta 2014

Kauniit imetysliivit ja äitiysalusvaatteet

Naisen kuin naisen keho muuttuu raskauden aikana, eivätkä kaikki muutokset ole aina niitä mieleisiä – etenkin synnytyksen jälkeen kroppa on väsynyt ja outo, monella rinnat pursuavat maitoa ja olo on täyteläisen masun jäljiltä vähän turhankin muhkea.

Jos alusvaatteen yksi tehtävä on saada nainen tuntemaan itsensä kauniimmaksi, äitiysvaatteet eivät sitä todellakaan tee – tervetuloa mummulaan! Värivalikoimasta löytyy hurjat valkoinen ja puuteri (villimmät mallistot kokeilevat mustaa), mallit latistavat niin mieltä kuin kroppaakin ja alushousut ylettyvät napaan – huh hei. Joka ainoa liivikauppa on tarjonnut sitä samaa.

HotMilk-alusvaatteet ovat ymmärtäneet iskeä oikeaan markkinarakoon, ei ihme että kahden naisen perustama merkki onkin vallannut maita ja mantereita aikamoista vauhtia – äidin ei tarvitsekaan olla tylsä, ruma ja seksitön!








Okei, mainoskuvissa minua hitusen häiritsee imettämisen ja seksin yhdistäminen, mutta ei väliä – pääasia että saan mukavia, käytännöllisiä JA ehdottoman kauniita ja naisellisia alusvaatteita paljon uurastanutta kroppaani somistamaan.

Suomessa merkkiä myy muun muassa Bebelane, eli ei mammat muuta kuin ostoksille.

<3 Hannele

lauantai 22. helmikuuta 2014

Oodi a-linjaiselle hamoselle

Suosikkivaatteeni kaikista maailman vaatteista on ehdottomasti a-linjainen hamonen. Yleensä tähän aikaan vuodesta olen suunnannut katseeni kauppojen uutuusvalikoimiin ja valikoinut sieltä itselleni hamosen jos toisenkin.



Tänä keväänä ei ole toivettakaan siitä, että voisin käyttää suosikkihameitani. Okei, okei – onhan se todellakin sen arvoista ja olisin aivan valtavan murheissani mikäli niihin mahtuisin, mutta silti koen pienen pistoksen kun katson vaatekaappiini ja kevään muotitarjontaan.


A-linjan hamonen korkoihin yhdistettynä pelastaa asukriisin kuin asukriisin ja kertaakaan en ole niissä tuntenut oloani huonoksi. Suorat hameet ja mekot eivät ole tippaakaan sama asia, itse asiassa ne ovat legginsien lisäksi ainoa vaate, johon tällä hetkellä mahdun ja alan olla hitusen korviani myöten täynnä kyseisiä vaatteita. :D

Laskettu aika on toukokuussa ja toivoisin ehkä jo kesäkuussa mahtuvani suosikkivaatteisiini – voisikohan moinen olla mahdollista? Kesäkuun lopussa? Heinäkuussa? Tammikuussa 2015? ;D

Liehuvien helmojen rakkautta jo vuodesta 1986. 
Liehuvien helmojen kaipuu on yksi merkki siitä, että raskaus on jo pitkällä, olo hitusen tukava ja tukeva ja vauvaakin ikävä. Hassua miten pientä ihmistä voi kaivata, vaikka sehän on ihan tuossa noin – koko ajan mukana <3.

<3 Hannele

torstai 20. helmikuuta 2014

Seitsemän maanantaita

Kuvitelkaas, enää seitsemän maanantaita ja minun on aika vetäytyä odottelemaan täyttäjää näille pikkutöppösille...

Kuva: DMK Photography
Suloiset porosaappaat ovat joululahja isosiskoltani Heidiltä – eivätkös olekin aika ihanat? :) Kesällä noille ei ole vielä käyttöä (ja ovathan ne liian isotkin vielä silloin), mutta marraskuun saapuessa pikkumies saa koipiinsa niin komeat porotossut <3.

Kuva: DMK Photography

Jään äitiyslomalle huhtikuun alussa ja ajatukset ovat jo siirtymässä hiljalleen kotiin. Monet sanovatkin loppuraskauden aiheuttavan oikosulun aivoissa: haluaisi keskittyä vain omaan itseen ja tulevaan pikkuiseen. 

Olen hitusen työnarkomaani ja nautin työstäni paljon, siksi kotiin vetäytyminen tuntuu oudolta – vaikkakin ihanalta. Olo on nyt raskausviikon 28 kynnyksellä jo vähän hutera, väsymys näkyy päälle ja uusi ystäväni hengenahdistus on suurentuneen vatsan vuoksi tullut kaverikseni oikein urakalla.  Silti työmatkat taittuvat taas kävellen, vaikka meno onkin hidastanut. 

Äitiysloman alkaessa on aika keskittyä enemmän myös teihin lukijoihin: Onko mielessä siis postausideoita tai toiveita, kysymyksiä tai kiusauksia josta haluaisitte jutella?

<3 Hannele





tiistai 18. helmikuuta 2014

Thomas Sabon pikkukarhu

Thomas Sabon kauniit onnenamuletit ovat miellyttäneet pitkään, mutta jotenkin ostaminen on jäänyt.

Nyt voisin hyvin yhdistää sen raskausajan muistoihin ja pienen ihmeen syntymiseen, koru kun jää ikuisesti muistoksi tästä ihmeellisestä ajasta (raskausarpien ja pienen rakkausmiehen lisäksi siis ;D).



Harmi vain että karhulla on hintaa noin 400 euroa... Pienempi olisi vain 100 euroa, mutta isompi parempi aina... Hmmm...

Omaa silmääni miellyttää myös höyhen, jonka hinta ei ole lähellekään niin suolainen, minkä lisäksi se voisi olla monikäyttöisempi. Toisaalta suloinen pikkukarhu sopii hyvin muistuttamaan raskausajasta ja lapsen syntymästä.



Kuvat: Valmistaja

Voi tätä valinnan vaikeutta...

<3 Hannele


maanantai 17. helmikuuta 2014

Äitiyskuvaus by DMK Photography

Taitava DMK Photographyn Dominika kävi kuvaamassa minua viikonloppuna ja vaikka sää oli harmaa, sateinen ja valoa vähän, sai hän kuitenkin näin hienoja otoksia aikaiseksi!

Hassua nähdä itsensä toisen ihmisen silmin ja tällaisista kuvista näkee, että kyllä se masu vain on kasvanut niin kovin... Ihana saada kauniita muistoja itselleen raskausajasta, se kun menee niin vauhdilla ja sitten onkin jo liian myöhäistä masukuviin.










Nyt meneillään on raskausviikko 27, eli enää 13 viikkoa matkaa jäljellä. Olo alkaa olla entistä, noh, sanotaanko vaikka muhkeampi – kenkien laittaminen jalkoihin on vähintäänkin haastavaa, kasvot ovat turvonneet ja bussiin juokseminen ei enää onnistukaan ihan niin helposti. Toisaalta hitaampi meno on ihan tervetullutta, voi keskittyä ihan vain lepäämään ja vähän hemmottelemaan itseään.

Vauva on nyt jo melkein kilon painoinen ja tömistelee masussa kaikki yöt varsin mallikkaasti. Melkoinen Karate kid sieltä onkin tulossa, sillä yhtenäkin iltana sain potkun sekä oikealle että vasemmalle – spagaattihyppy siis onnistuu jo ;).

Kahden kuukauden päästä jään äitiyslomalle ja se osuukin samaan hetkeen muuttomme kanssa. Minusta ei tosin taida siinä hommassa enää olla apua kuin siivous- ja järjestelypuolella. :D

<3 Hannele

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Ideoita vauvan huoneeseen

Täällä etsitään jo kuumeisesti uutta kotia! Kuten sanottua suuntaamme vuokralle näin ensi alkuun ja voi tätä huonoa tarjontaa... Kaikkea toivomaamme emme voi saada, mutta omalla vaatimuslistallani on kolme asiaa puhtaan kodin ja toimivan sijainnin lisäksi: useampi makuuhuone, sauna ja jonkinlainen oma piha ovat tärkeitä. 

Vaikka kotia ei vielä ole, olen jo suunnitellut vauvan huonetta/ nurkkausta jonkin verran. Näillä näkymin sinne on tulossa vain sänky ja mummuni vanha kiikkustuoli, jossa on mukava keinutella pikkuista uneen. 

Haluan pitää värimaaliman simppelinä, mutta pienillä yksityiskohdilla tuoda mukaan "lapsellista" maailmaa ja pientä velmuilua.  Kuvat ovat Pinterest-löytöjä, enkä valitettavasti löytänyt kaikkien alkuperäisiä lähteitä, mutta haluan nyt jakaa ne kuitenkin kanssanne, joten here goes:



Kuva.


En vielä osaa sanoa nukkuuko vauva omassa nurkkauksessaan, minä vauvan kanssa erillisessä huoneessa vai kenties koko perhe samassa huoneessa, joten siksikin vauvan nurkkaus/ huone on kiva pitää mahdollisimman muuntautumiskykyisenä (etenkin kun tilanne voi vauvan mielen mukaan vähän vaihdella, jos jokin on varmaa niin se, että vauvan nukkumisasiat ovat epävarmoja :D). 

Yhden lapsellisen jutun kuitenkin ainakin haluan, nimittäin valopuun yö-/iltalampuksi :). 

Kuva: Hobby Hall
<3 Hannele

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Minne se rouva muuttaa?

Arvatkaapas minne olemme suuntaamassa huomenna? No sopimuspapereita allekirjoittamaan! Meidän kotimme on mennyt kaupaksi ja nyt on aika suunnata uusille urille.

Heihei siis Töölö, saapas nähdä minne rouvan jalka vie... Tarkoituksena olisi nyt ensin muuttaa hetkeksi vuokralle, jotta voimme rauhassa pohtia seuraavaa siirtoa. 

Tällä hetkellä mietinnässä on valinta rauhaisan mörön pyllyn ja vilkkaan kaupunkikodin välillä – kumpi olisi oikea veto vauvavuodeksi? Toisaalta olisi ihanaa herätä oman rauhan keskellä vaikkapa syrjäisestä omakotitalosta, mutta toisaalta on myös mukava päästä helposti käväisemään kaupungilla, mikä taasen puhuu kaupunkikodin puolesta. 

Ennen kuin todellisuustonttu puraisee takapuolesta Suomen hintatasolla ja arkkitehtuurilla, voimme vähän lepuutella silmiämme tässä huikeassa talounelmassa, joka on esitelty House Adoren sivuilla.  









Myönnettäköön, että on ihan hitusen liian suuri minun makuuni, mutta kyllähän tuolta mielellään heräisi ;). 

Nyt voikin sitten siirtyä vaikkapa Oikotielle kohtaamaan kylmät realiteetit. Tai noh, jos satutte tietämään tällaisia superkoteja (mielellään ilmastoinnilla ja omalla vaatehuoneella) suht edullisesti Suomesta, niin vinkatkaahan ihmeessä, hehee.. :D

<3 Hannele

torstai 6. helmikuuta 2014

Astu butiikkiin!

Ostan paljon ketjuliikkeiden vaatteita, mutta silti vaatteiden ja muidenkin ostosten eettisyys mietityttää aina vain enemmän ja enemmän. Siksi on pakko vinkata Astubutiikkin.fi-sivustosta, josta voi ostaa taatusti hyvillä mielin suomalaista käsityötä, joka ei varmasti ole pienten käsien työtä ja made in China.

Astubutiikkiin kokoaa yhteen suomalaisten pienyrittäjien valmistamia tuotteita aina matoista koruihin ja vaatteisiin ja sieltä löytyykin paljon persoonallista niin kotiin kuin vaatekaappiinkin...

Niin kuin nyt esimerkiksi näitä:





 Mitäs luulette, tykkäisiköhän pikkumies isosta pöllötyynystä? Ihana <3.

Itse tykästyin erityisesti näihin Linida Designin mattoihin, jotka ovat klassisia ja värimaailmaltaan melko hillittyjä, mutta silti niissä on Sitä Jotain – vai mitä?


Kuvat: Astubutiikkiin.fi

Onko teillä hyviä linkkivinkkejä suomalaistuotteiden shoppailuun?

Pus.

Hannele

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Raskausviikko 25

Masukuvia on toivottu ja koska valokuvaus on nyt niin kovin haastavaa, päätin raportoida välivaihetta jälleen tällaisilla maailman ankeimmilla Photobooth-harmaakuvilla.

Tänään alkoi raskausviikko 26, eli käytännössä 25+0. Vauva painaa oikein suuren karkkipussin verran, eli 650 grammaa ja raukalla on pituutta päästä peppuun vasta 21 senttimetriä.

Palasin tänään pitkän tauon jälkeen töihin talviloman sun muiden jälkeen ja mahani on kuulemma pullahtanut hetkessä ihan mahdottoman paljon. Enpä voisi olla enempää samaa mieltä.

Vatsani on aivan ehdottomasti poikamaha, sillä vyötärö on vielä siellä missä se oli silloin joskus (eli siis kyljen kaaret ovat tallella), mutta mun vatsani on kuin kiitorata – pitkä ja voimakkaasti eteenpäin työntyvä pasuuna. Jos katselee suoraa takaa, en näytä lähelläkään niin suurimahaiselta.

Sivultahan minkäänmoisia vyötärölinjoja ei todellakaan ole näkyvissä. Tai on, jos vyötäröksi lasketaan ihanaisen kaareva möykky. <3


Olo on nyt kaikkinensa hyvä, kun järkyttävät liitoskivut ovat loppuneet. Raskauden aikana lantion luut ilmeisesti pehmentyvät ja siirtyvät (!), mikä voi sattua aika todella paljon, jos sinulla on yliliikkuviin niveliin taipumusta. Kipu alkoi häntäluusta ja hetken päästä en voinut istua, en maata ja lopulta käveleminenkin oli silkkaa tuskaa. Tämä onneksi loppui kuin seinään muutaman viikon kuluttua ja nyt vointi on ollut vallan mainio.

 Painokin on noussut vasta muutaman kilon, vaikka sitä ei ehkä kuvan perusteella uskoisi :D. Neuvolatäti erehtyi sanomaan viime käynnillä, että ihan voit hyvillä mielin vetää vähän nisua ja mäkkäriäkin naamariin – saattaa olla että lomalla olen hitusen liian kirjaimellisesti ottanut tämän neuvon, seuraavaa punnitusta odotellessa... ;)


Ei meinaa emäntä ja maha mahtua enää samaan kuvaan, mutta olihan täällä mun naamakin, tättärätää:


Ja tää pahuksen finniystävä, rasittava tyyppi, tättärätää:


Ruokavaliosta toden puhuakseni olen syönyt pääasiallisesti niin sanottua "oikeaa ruokaa", eli käytännössä sitä, mitä äiti syötti silloin joskus. Jostain syystä peruna, porkkana ja ruisleipä maistuvat parhaiten tässä raskaudessa, mutta herkkuhetkiäkin on ollut ehkä hitusen liikaa nyt viime aikoina, tunnustettakoon tämä... ;) Vihreä salaatti sen sijaan ällöttää edelleen, tuoreyrteistä puhumattakaan.

Kaloreita en missään nimessä tarkkaile, painon kuuluu nousta, sen sanoo terve järkikin. Kuitenkin lomalta paluun jälkeen on varmaankin pakko tarkistella mikä siellä suussa mässyttää, sillä liika herkuttelu ei tee hyvää vauvalle (eikä kyllä äidillekään).

Liikuntaa oman jaksamisen puitteissa olisi myös tarkoitus jatkaa loppumetreille, toivottavasti siihen on mahdollisuus. Vielä jaksan hyvin kävellä työmatkat, vaikka mukana onkin jo melko lailla puuskupuh-meininkiä :D.

Ihanaa iltaa sinne!

<3 Hannele

lauantai 1. helmikuuta 2014

Hoitolaukku

Blogin puolella on ollut taas pitkään, pitkään hiljaista – pahoittelut siitä. Bloggaaminen on tuntunut jotenkin ylitsepääsemättömän haastavalta, arvatenkin väsymyksen ja pimeän talven vuoksi, sillä valon puute tekee kuvaamisesta hankalaa ja ilman omia kuvia on taas ikävä kirjoitella.

Buu.

En sano että yritän parantaa tapani, koska... Noh – en halua tehdä bloggaamisesta jotain mitä minun on pakko tehdä, vaan haluan että tämä pysyy mukavana harrastuksena. Jahka inspiraatio iskee (lue= tulee kevät), uskoisin tämän helpottavan aika lailla.

Raskaus on edennyt viikolle 25 – miten tämä aika voi kulua näin hurjaa vauhtia? Emme ole vielä pahemmin hankkineet edes vauvalle mitään, joten tässähän tulee kiire. Vaunut on onneksi varattu (niistä lisää myöhemmin), sillä vaunujen hankinta on ehdottomasti lapsen tekemisen haastavin osuus – trust me.

Sen sijaan hoitolaukun hankinta on aika kivaa ja sen minäkin osaan...

En halua laittaa hoitolaukkuun paljoa rahaa, vaikka muutama tyyriimpi vaihtoehto listaltani löytyykin. Kelpuutan ne mukaan lähinnä siksi, että ne ovat nahkaa ja sen verran katseen kestäviä, että menevät ehdottomasti arkikäytössä vielä vauva- ja tenavakauden jälkeenkin. En halua muutenkaan ostaa hoitolaukuksi laukkua, joka näyttää ihan hoitolaukulta – yöh. :D

Tällä hetkellä ykkösenä on Babymell Ella Changing Bag, jonka reipas raitakuosi ja konjakinväriset yksityiskohdat ovat ihanan raikkaat ja klassiset. Veska on pyyhittävä niin sisää kuin ulkoakin, mikä on tärkeää hoitolaukun ollessa kyseessä, lisäplussaa myös monesta pikkutaskusta, jonne äiti voi sopivasti hukata kaiken mahdollisen tarvittavan. Hintaakaan ei ole kuin 60 puntaa (eli, mitäs se tekee – 73,05 euroa).





Toisena listalla on hitusen tyyriimpi PacaPod Mirano, joka sopisi myös siipan käteen. Tässäkin klassisuus ja käytännöllisyys lyövät kivasti kättä keskenään, lisäplussaa androgyynistä asenteesta.




Storsakin Caroline -laukun väri miellyttää ja ulkomuotokin 10+, vai mitä? Hyvä vaihtoehto ja tuo kivasti väriä mamman asuun. Tilaihmeeksi mainostettu monitoimilaukku sisältää muiden ehdokkaiden tapaan runsaasti pieniä lokerikkoja vauvatarvikkeille, minkä lisäksi tuonne mahtuisi mukavasti läppärikin mukaan, jos sille on tarvetta. Pinta on mainospuheen mukaan helppo pyyhkäistä puhtaaksi niin sisältä kuin ulkoakin. Tältä mammalta lisäplussaa laukun etuosan pienille säilytyslokeroille, joihin voi kätevästi laittaa usein tarvittavia asioita käden ulottuville.





Ja sitten sille Jos vihtisin panostaa -listalle. Tämä monessakin blogissa esillä ollut Storsak Elizabeth -hoitolaukku. Kaunisjaihanajahimottava, muttaaaaaaaaa – en tiedä haluanko hommata kakkavaippoja varten 250 euron laukkua? :D








Mikä teistä on se kaikkein kaunein ja toimivin?

Hankintalistaa on vaikka ja kuinka, voisin myöhemmin tehdä siitä postauksen, mikäli kiinnostaa? Yllättävän paljon kerääntyy tavaraa pienelle ihmiselle, vaikka ostaisi vain sen välttämättömän. Miten minityyppi voikaan tarvita niin paljon, vaikka tavarakin tulee äidin utareesta, en tajua.

Pus.

Hanettaja