torstai 27. joulukuuta 2012

Zara Home Sale!

Alennusmyynnit ovat alkaneet ja vaatepuolen lisäksi myös sisustuksen saralta voi tehdä nyt hyviä löytöjä. Rrrrrakastan Zara Homen tekstiilejä, sillä mielestäni ne tuntuvat laadukkailta ja ovat jotenkin niin ihanan raikkaita.

Nyt tekisi mieli jo kevätkuoseja. Hassua, miten heti joulun jälkeen mieli kaipaa värejä ja valoa! :D












Suomen kaupassa näyttäisi olevan vasta 30 prosentin alennus. Ruotsissa on 40 prosenttia hinnoista pois ja Briteissä huidellaan jo -50 prosentin alennuksilla.

Sorsintaa, sanon minä.

<3 Hannele

maanantai 24. joulukuuta 2012

Joululahja lukijoille!

Ihanaista joulua!

Mites siellä on aatto sujunut? Täällä on syöty puuroa ja suklaata, lahjat on kuusen alla (kävin rapistelemassa), Lumiukko näytti taas hyvältä ja saunamökistä nousee jo höyry...

Tämmöistä meillä syödään jouluaterian jälkeen (kuva ja resepti: Keksihylly)

Jotta joulukinkun sulattelu sujuisi mahdollisimman leppoisasti, ajattelin antaa teille lahjaksi Nellyn VIP-alennuskoodin, jotta pääsette jo tutustumaan tuotteisiin.

Klikkaa siis itsesi tänne ja näppäile ALE-sivuille koodi: XMASSALE


Kuva lainattu: Classy in the City

Lämmintä joulua rakkaat <3.

Hannele


Postaus sisältää mainoslinkin

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Huru-Eukko in Winter Wonderland...

Anna eukolle kamera ja nakkaa se keskelle taikamaailmaa. Hulluksihan se menee.

Yritin metsästää teille kuvia lumisten puiden säkenöinnistä ja timanteista, mutta eihän se onnistunut. Ehkä ripaus tunnelmaa välittyy myös sinne -  täällä on ihan hulluna pakkasta!

Kaikki aina hehkuttavat kesää, mutta minusta kunnon pakkastalvi on kuitenkin upeampi omassa hiljaisessa lohduttomuudessaan. Mitäs te olette mieltä?





Oli siellä mehtässä joku huru-eukkokin liikkeellä heilumassa. Valokuvasin sen heti, jotta jää todisteita jälkipolville.  


<3 Hannele

lauantai 22. joulukuuta 2012

Perillä ollaan!

Hei vaan, täällä kirjoittelee täyteen ahdettu pullukkapallero, eli meikä.

Olen ollut syvästi kiitollinen siitä, että lähdimme ajelemaan tänne jo eilen, vaikka olimme perillä vasta 02:00. Ei tarvinnut tuhlata koko päivää autossa köröttelyyn, eikä ruuhkia ollut lainkaan. Itse asiassa olimme melkeinpä ainoat autoilijat ja aamulla sain keitettyä jo ensimmäiset riisröönipuurotkin.

Näissä maisemissa, keskellä talven ihmemaata.
Periltä löytyi pakkasen valkoiseksi huurtamien, kimmeltävien puiden keskeltä todellinen tonttumökki.  Äiti oli käynyt muokkaamassa mökin joulumuorin taikaotteella joulunviettäjille juhlakuntoon. Meidän äiti on kuulkaas ihan <3.

Olisin toivonut saavani joulupöytään festivo-kynttiläjalkoja suuren määrän, koska itse omistan niitä kaksi ja äidillä on niitä vaikka huru mycket. En kuitenkaan muistanut ajatella asiaa riittävän aikaisin, joten toivossa on hyvä elää ja emäntä jäi tyhjin käsin.

Onneksi perillä odotti jotain vielä parempaa, nimittäin Riihimäen lasin tyylinäytteet. Mielestäni nämä pesevät festivon äänin 6-0, mitäs te olette mieltä? Jotenkin persoonallisemmat, eikä joka kodissa ole samanlaisia.



Niin ja se kuusi. Eihän meille pitänyt tulla kuusta. Mieheni 13-vuotias tytär on mukana matkassa ja ilme oli vähintäänkin pettynyt, kun kerroimme että kuusta ei tänä vuonna tule, koska olemme perillä vain kolme päivää. Mutta eihän se ole joulu eikä mitään, jos ei ole tuoksuvaa ja koristeltua kaunotarta juhlintaa koristamassa. Vielä kun äiti oli hankkinut tänne myös koristeita mökkiläisten iloksi, eli pelkkä kuusi puuttui, oli pakko laittaa töpinäksi.

Suosikkikoriste.
Kiertelimme pitkin Pihtipudasta kuusikauppiasta etsien ja kappas vallan, eihän sieltä löytynyt yhtäkään. Ennen kuusivarkaisiin säntäämistä päätimme käydä paikalliselta kirjakauppiaalta kysymässä, että eikö täällä nyt tosiaan missään myydä kuusia.

- Jaa, ei täälä kyllä oo, mutta määpä soitan Pasille. Pasi hommaa teille kuusen.


Niinpäs hurautimme Pasin pihaan ja hieno kuusi saatiin. Eikä (tietenkään) mitään maksua suostuttu ottamaan vastaan, koska "Noitahan ny on mehtä täynnä." Suklaakonvehti sentään annettiin vaihdossa.

Gotta love Pihtipudas.

Mites teillä on Pukin odottelu sujunut? Joko jänskättää? NO NIIN MUAKIN!

<3 Hannele

perjantai 21. joulukuuta 2012

Hyasintit lasipurkissa

Pikapäivitys ja moi! Lähdemme kohta ihanaisen joulun viettoon mörön pyllyyn, tarkemmin sanottuna maailman parhaalle mökille. Sinne on kuuden tunnin ajomatka ja jos armas urooni saisi minut tällä hetkellä kiinni päivittämästä blogia (pakkaamisen sijaan) saattaisi tulla satikutia...

Mutta minkäs teet.



Hyasintit ovat yksi suosikkikukkiani ja tänä vuonna halusin asetella ne perinteisen asetelman sijaan näin. Sipulit ovat niin kauniit, että ne on mukava laittaa näytille ja eri kokoiset lasipurkit ovat yhtä aikaa erilaisia ja samanlaisia. 


Vielä kun nämä rääpäleet aukenisivat...


Saimme muuten tänään maailman hienoimman joulukortin!

Muuu! <3
Taiteilijana maailman paras siskonpoika, Noah, jonka kädet ja jalat löytyvät kuvasta. Vaikka kuinka hieno, täti on ylpeä taiteilijasta.


Ihanaa joulun odottelua sinne, nyt tää lähtee ottamaan hurukyytiä ja hurjaa vauhtia!

<3 Hannele

torstai 20. joulukuuta 2012

2012

Olen ollut nääääääääin kovan flunssan kourissa – again – mikä selittää tätä jäätävää hiljaiseloa. Kun aivot ovat muussia ja nenä täynnä räkää, huvittaa ihminen itseään lähinnä Netflixin ihmeellisellä maailmalla ja sohvalla kuolaten.

Sohvalla on ollut aikaa myös ajatella. Olen nimittäin aika väsynyt ja selkeästi myös kehoni yrittää kertoa, että nyt emäntä ei ihan pidä huolta itsestään. Törmäsin netissä seuraavaan ajatukseen – mitä jos sen sijaan, että odottaisit aina seuraavaa lomaa tekisit elämästäsi sellaisen, että sinulla ei olisi jatkuvaa tarvetta paeta sitä lomalle? Kuulostaa aika upealta, eikö?

Ajattelin ottaa tämän ohjenuorakseni vuodelle 2013. Vuosi 2012 on ollut täyttä hulinaa ja vaikkakin hauskaa, niin jonkinmoisia muutoksia on tehtävä, jotta päästään jälleen eteenpäin.

Mutta miltäs se vuosi 2012 sitten näytti? Nopealla pikakuvakelauksella ja ilman sen suurempia selityksiä tältä...






































































Huuh, mitä pyöritystä! Ei ihme, että vähän väsyttää... :)

<3 Hannele