lauantai 30. maaliskuuta 2013

Ensimmäinen ryppyvoidepurkki *check*

Kaukana ovat ne ajat, jolloin kosmetiikkaosastolla pärtsäillessäni myyjät sanoivat, ettei minun tarvitse vielä hankkia "liian voimakkaita" voiteita – sinähän olet niin nuori.

Kyllä en ole enää.

Nyt kylpyhuoneen kaapistamme löytyy ensimmäinen vihje siitä, etten ole enää 15-vuotias (kieltäydyn näkemästä niitä muita huutomerkkejä, kuten vaikkapa yhä syveneviä, ensimmäisiä otsajuonteita ja monta päivää kestävää krapulaa): Lancomen Genifique Nutrics on ensimmäiseksi kurppavoiteeksi tarkoitettu voide, jota käytetään etenkin öisin, mutta se sopii myös meikin alle.


Kolmekymppisenä alkaa vihdoin saada palautetta siitä, miten hyvin menneinä vuosikymmeninä on ihoaan hoitanut. 

Itse esimerkiksi huomaan, ettei minulla ole kasvoissa vielä paljoakaan näitä kuuluisia "väsymyksen merkkejä" (typerästi sanottu mainosmiehet – ei mua väsytä, oon vaan vähän vanha). Otsaan on piirtynyt muutama kevyt viiva (jotka oikeastaan saapuivat vasta tämän purkin ostamisen jälkeen – tehoaa paljon?), mutta kaulan ja dekolteen iho on toista maata. Huomaa, että kasvot olen jaksanut puhdistaa ja kosteuttaa säännöllisesti, kaulan ja dekolteen iho onkin sitten elänyt varsinaista juoppolallin eloa: Ei hoitoa, ei puhdistusta – hyvä jos olen jaksanut ruoanmuruset kerätä pois (VIT-SI).

Vaikka ihon muutokset alkavatkin hiljalleen näkyä, asia ei jostain syystä vaivaa minua tippaakaan, vaikka olenkin ehkä yksi turhamaisimmista eukoista, joita maa päällään kantaa. En nyt tietenkään välittäisi saada ryppyjä lisää, mutta en hajoa atomeiksi jokaisen uuden juonteen kohdalla. Mielestäni rypyt ovat aika kauniita ja niitä tärkeämpää on ihon kunto muuten: kiinteä ja kauniin värinen iho on upea, with or without wrinkles. 

Kestosuosikkini Rachel (ei sen nimi ole mikään Jennifer Aniston) on 40-vuotias ja ihan mielettömän upea muikkeli. 
Jostain syystä minulla oli nuorempana mielikuva, että kolmenkympin korvilla kuuluu *pim* ja ihminen muuttuu yhtäkkiä jäätäväksi tanhutantaksi tahdosta riippumatta. Mutta eihän se nyt ihan niin mene – esimerkiksi 40-, 50- ja 60-vuotiaista naisista löytyy huomattava määrä kerrassaan upeita yksilöitä, jotka näyttävät ikäiseltään ja kerrassaan upealta. Toki jos elää kuin pellossa, syö mitä sattuu ja jättää hiukset harjaamatta, voi näyttää tanhutantalta jo 20-vuotiaana – elämä on valintoja täynnä. 

Ikääntyessä myös kuntoilu, terveet elämäntavat ja syömäsi ravinnon määrä ovat kaikki kaikessa – toimii taatusti paremmin kuin superkalliit voiteet. Vai mitäs sanotte tästä raakaruokagurusta? Mimi Kirk oli kuvaushetkellä 72-vuotias.


Toinen rautarouva muuten asteli minua vastaan naistenpäivän aamuna (komean nuoren miehen saattelemana) ja kajautti huomenet ja hyvät naistenpäivät iloisesti nauraen.


Kuka arvaisi, että kuvassa on 82-vuotias nainen? Upeasti vanha, ei mikään ikiteini Aira Samulin ei ole tanhutanttaa nähnytkään. <3 

<3 Hannele

Ps. Ihanaa pääsiäistä! Viettelen täällä vain vapaapäiviä enkä ota osaa juhlintaan, sillä laiskottelu on niin paljon mukavampaa. 

4 kommenttia:

  1. Mistähä saisin samanlaisen asenteen kanssasi ryppyihin liityen. Minä olen aivan kauhusta kankeana uusien juonteiden vuoksi. AAAAArrgh!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D No jos ei asenteella, niin sitten botoksilla ;). Ja kato miten kaunis RACHELkin on, vaikka sillä on miljoona viivaa naamassa :).

      Poista
    2. Niinpä, mä tiedän ja sitä aina ihmettelenkin. Kuitenkin toivoisin oman lärvin pysyvän rypyttömänä ainakin nelikymppiseksi! Ehkä hiukan luonnotonta joo... ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi!